tiistai 8. maaliskuuta 2016

Ruusuja ja suklaata - vai tasa-arvoa?

Ihanaista naistenpäivää kaikille!

On ihanaa, että vuodessa on yksi päivä pelkästään naisten ihanuuden juhlimiseen. Tänään viedään ruusuja ja suklaata kaikkein tärkeimmille naisille, osoitetaan, miten arvokkaita juuri he ovat. Juuri he ovat juhlimisen arvoisia. Minusta sellainen on ihanaa. On ihanaa saada lahjoja. Mutta miksi aina ruusuja ja suklaata? Se tuntuu välillä oikealta sukupuoliroolien ilotulitukselta.

On tietysti niitäkin, jotka kyseenalaistavat koko päivän tarpeellisuuden. Mitä tasa-arvoa tämä nyt on, kun miestenpäivää ei ollenkaan juhlita tässä mittakaavassa? (Miestenpäivä on 19.11.) Muistan myös trollitoimittaja Tuomas Enbusken valitelleen, että naistenpäivänä puhutaan niin paljon miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tällaiset kommentit saavat pohtimaan, mikä naistenpäivän tarkoitus oikeastaan on.

Naistenpäivänä kunnioitetaan äitejä, vaimoja, tyttöystäviä, siskoja, kavereita, koulu- ja työtovereita. Viralliselta nimeltään naistenpäivä on kuitenkin Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä. YK:n sivujen mukaan tänä päivänä pitäisi muistaa, että naisilla on täsmälleen samat oikeudet kuin miehillä osallistua politiikkaan, kouluttautua, käydä töissä ja elää vapaana väkivallasta ja ahdistelusta. Tänä päivänä tulisi muistella naisten saavutuksia, jotka eivät aina saa samanlaista huomiota kuin miesten saavutukset, eivätkä ainakaan sukupuolestaan irrallaan. 

Ja vaikka naistenpäivä on päivänä kaunis, ehkä tänään voisi käyttää hetken ajatukselle siitä sorrosta, jota naiset sukupuolensa vuoksi kokevat. Esineellistämistä, huorittelua, tyttöttelyä. Silpomista, oman kehon muuttumista osaksi sotatannerta. Kehojen häpäisemistä, sitä, että joku toinen haluaa hallita naisten kehoa. Huutelua, koskettelua, läpsimistä, muuta pahaa. Alempia palkkoja. Syömishäiriöitä, itseinhoa, jatkuvaa vähättelyä. Kunniamurhia, happoiskuja, lapsiavioliittoja, pakkoavioliittoja. Pakottamista liian ahtaaseen muottiin.

Ja ehkä näiden perään voisi antaa ajatuksen sille, miksi naiset ovat juhlimisen arvoisia. Me olemme niin vahvoja. Me selviämme sittenkin. Tämä on, kaikesta huolimatta, iloinen juhlapäivä.

Miestenpäivä on perustettu naistenpäivän rinnalle tasa-arvon nimissä - koska on naisille oma päivä, pitää miehillekin olla. Se on sinänsä väärä lähtökohta.

Lisäksi huomio: monet toivottavat hyvää naistenpäivää naisille. Mutta naistenpäivä on myös miesten juhla. Minna Canthin sanoin: Naiskysymys ei ole vain naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys. Lisäksi toivoisin, että naiset juhlisivat myös itseään ja onnistumisiaan. Naisilla ei ole samanlaista oikeutta iloita onnistumisistaan kuin miehillä, meitä katsotaan kummeksuen, jos joku sanoo ääneen olevansa kaunis. 

Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että itsekin ostin tänään suklaata ja vaaleanpunaisia tulppaaneja. Itselleni.


Ihanaa naistenpäivää ihan kaikille!